Psykoterapia
Muutos psykoterapiassa mahdollistuu turvallisen vuorovaikutussuhteen kannattelemana.
Työskentelytapani psykoterapeuttina perustuu ajatukseen siitä, että muutos psykoterapiassa mahdollistuu turvallisen vuorovaikutussuhteen kannattelemana. Pyrin ymmärtämään jokaisen ihmisen yksilöllistä kokemusta ja elämätarinaa. Koen olevani psykoterapeuttina aktiivinen, lämmin ja vakaa.
Työssäni olen perehtynyt mielialaoireiden, ahdistuneisuuden, traumaperäisten häiriöiden, tunne-elämän epävakauden, kroonisen stressin ja syömisen säätelyvaikeuksien hoitomuotoihin. Hahmotan ihmisen psykofyysissosiaalisena kokonaisuutena, jossa epätasapaino jossain kohdassa kokonaisuutta voi aiheuttaa oireilua toisessa kohdassa. Hyödynnän psykoterapiassa keskustelun lisäksi erilaisia kehollisia ja kokemuksellisia menetelmiä. Minulla on koulutusta kognitiivisen psykoterapian, psykofyysisen psykoterapian, mentalisaatiopsykoterapian, traumapsykoterapian ja tietoisuustaitopohjaisen terapian viitekehyksistä, ja työtapani muotoutuu aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Käyttämistäni psykoterapiamuodoista voit lukea lisää alta.
Tarjoan sekä lyhytkestoista että pitkäkestoista psykoterapiaa aikuisille. Toimin Kelan kuntoutuspsykoterapioiden ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapioiden palveluntuottajana (asiakasryhmänä aikuiset, terapian toteuttamiskieli suomi). Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kunnat, joissa palveluntuottajasopimus on voimassa: Kaarina, Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Raisio, Rusko, Taivassalo, Turku.
Minulla ei ole tällä hetkellä vapaita terapiapaikkoja.
Kognitiivinen psykoterapia
Kognitiivinen psykoterapia on kattonimitys psykoterapiamuodoille, joita yhdistää haitallisten uskomusten, ajattelutapojen ja tunteiden tutkiminen ja muuttaminen. Kognitiivisessa psykoterapiassa terapeutti ja asiakas pyrkivät muodostamaan mahdollisimman tasavertaisen yhteistyösuhteen, jossa terapian tavoitteista ja työskentelymuodoista sovitaan yhteisten keskustelujen pohjalta. Terapiatapaamisella työskentely voi esimerkiksi lähteä liikkeelle jostakin asiakkaan arjessa ilmenneestä hankalasta tilanteesta. Keskustelun avulla terapeutti auttaa asiakasta tunnistamaan millaisia tunteita, ajatuksia, mielikuvia ja kehollisia reaktioita jossakin tilanteessa hänelle herää ja miten nämä kokemuksen eri osa-alueet vaikuttavat asiakkaan toimintaan ja saattavat ylläpitää ongelmallisia toimintatapoja tai oireita. Terapiassa saatetaan myös tutkia miten asiakkaan elämänhistoria ja kiintymyssuhteet ovat vaikuttaneet minäkuvaan, toimintatapoihin ja vuorovaikutusmalleihin. Itsehavainnointikyvyn lisääntyessä uudenlainen suhde ongelmallisiin kokemuksiin mahdollistaa muutokset. Terapiassa voidaan keskustelujen lisäksi harjoitella konkreettisia taitoja (esimerkiksi ahdistuksen säätelyä vahvistavia taitoja) tai sopia tapaamisten välillä toteutettavista kotitehtävistä. Traumaattisia muistoja tai ahdistusta aiheuttavia tilanteita saatetaan lähestyä pieni askel kerrallaan erilaisia altistusmenetelmiä hyödyntäen. Hyödynnän työssäni monia kognitiivisen psykoterapian työtapoja, kuten skeematerapiaa ja tunnekeskeisen psykoterapian työtapoja.
Lisätietoa kognitiivisesta psykoterapiasta ja sen suuntauksista.
Psykofyysinen psykoterapia ja hengitysterapia
Psykofyysinen psykoterapia eli kehopsykoterapia on psykoterapiamuoto, jonka keskiössä on mielen ja kehon yhteyden huomioiminen. Psykofyysisessä psykoterapiassa voidaan työskennellä keskustelun lisäksi myös kehollisia menetelmiä hyödyntäen. Terapeutti voi esimerkiksi auttaa tarkemmin huomioimaan kehon tuntemuksia ja löytämään tapoja, joilla hengityksen tai kehon asentojen muutosten kautta saadaan säädeltyä hankalia olotiloja tai toimintatapoja. Tällainen työskentely on usein hyödyllistä ahdistuneisuuden, kiputilojen, stressin ja traumaperäisten oireiden lievittämisessä. Kehon järjestäytymisen mallit ovat muotoutuneet meissä varhaislapsuudesta alkaen, ja olemme saattaneet oppia esimerkiksi tietynlaisten asentojen tai liikkeiden avulla peittämään tiettyjä tunteita. Kehon jännitystilojen, hengityksen muutosten ja vireystilan vaihteluiden tarkempi havaitseminen auttaa usein laajemminkin itsetuntemuksen vahvistamisessa.
Psykofyysinen hengitysterapia on yksi kehopsykoterapian lähestymistavoista, jota voidaan joskus hyödyntää osana terapiatyöskentelyä. Menetelmä on alunperin ollut terapiamuotona hyperventilaation tai fyysisten ahdistusoireiden helpottamiseksi, mutta myös esimerkiksi traumakokemukset ja kipuoireilu voivat aiheuttaa ylihengittämistä tai hengityksen pidättämistä. Hengitys on silta mielen ja kehon välillä: hengitys muuttuu herkästi sekä ulkoisten että sisäisten ärsykkeiden seurauksena. Hengitysterapiassa tutustutaan omaan hengitystapaan ja opetellaan lempeästi huomioimaan hengitystavan vaikutuksia omaan olotilaan. Hengitykseen tutustumalla ja tasapainoista hengitystapaa etsimällä voidaan saada lisää tietoa omista tunnetiloista ja oppia säätelemään omaa vireystilaa hyvinvointia tukevaan suuntaan.
Mentalisaatioon perustuva terapia
Mentalisaatioon perustuva terapia (MBT, Mentalization based therapy) on psykoterapiamenetelmä, joka on alun perin kehitetty epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon. Nykyään mentalisaatioon pohjautuvia hoitomalleja on eri persoonallisuushäiriöiden lisäksi esimerkiksi syömishäiriöihin ja riippuvuuksien hoitoon. Mentalisaatiolla tarkoitetaan kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen kokemusta ja etenkin syventää pohdintoja päällepäin näkyvän käyttäytymisen taustalla oleviin ajatuksiin ja tunteisiin. Hyvä mentalisaatiokyky auttaa esimerkiksi säätelemään omia tunnetiloja ja luomaan vakautta ihmissuhteisiin ja itsekokemukseen. Se myös edistää resilisenssiä eli kykyä selviytyä potentiaalisesti traumatisoivista tilanteista. Mentalisaatiokyky kehittyy ja vahvistuu lapsuuden aikaisissa kiintymyssuhteissa. Sitä voidaan vahvistaa läpi elämän ja mentalisaatiopainotteisessa terapiassa tämän kyvyn vahvistaminen on keskiössä. Mentalisaatioterapia on asteittain etenevää työskentelyä, joka perustuu aktiiviseen ja riittävän turvalliseen yhteistyösuhteeseen potilaan ja terapeutin välillä.
EMDR-terapia
EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing) on psykoterapeuttinen menetelmä, jossa työstetään häiritseviä traumaattisia muistoja tai vahvistetaan tulevaisuuden haastavien tilanteiden kohtaamiseen liittyviä resursseja. Menetelmässä häiritseviä, epätarkoituksenmukaisesti muistiin tallentuneita menneisyyden muistoja uudelleenprosessoidaan turvallisessa tilanteessa. Terapiassa käsitellään häiritseviin muistoihin liittyviä uskomuksia, tunteita ja kehon tuntemuksia. Prosessoinnissa hyödynnetään silmänliikkeitä tai muita aistiärsykkeitä, jotka edesauttavat muiston tallentumista muistiin uudessa, integroidummassa muodossa. EMDR voi hyvin nopeastikin helpottaa traumatapahtumiin liittyviä oireita, kuten muistojen uudelleenkokemista, painajaisia tai kehon ylivireystiloja. Se soveltuu esimerkiksi väkivaltakokemusten, onnettomuuksien ja erilaisten pelkotilojen käsittelyyn.
